Ootko käynyt ollenkaan äikäntunneilla?
Miten voi joku kirjottaa näin huonosti ja päin helvettiä?
Muuten sun blogit vois olla ihan kiinnostaviakin, mutta näin parin lukukerran jälkeen tulee vaan pää kipeeks tästä järkyttävästä tekstistä.. Ootko kuullut pilkkusäännöistä sanaakaan?
Vaikee uskoa, että oot muka 94-syntynyt..
linkki paina täsät eli tosta pääsee siihen missä on jonkun laista alku tietoo koko hommaan.
Ihan ensin tästä tulee pitkä postaus mutta haluun ennen ku jatkat lukemista että mietit milloin itse opit lukemaan oliko se vaikeaa vai ei ?
Mä alotin kuolen niinkun muutkin oman ikäisteni kanssa, tarhassa oltiin jo huomattu että mulla on ongelmiä kirjoitaa ja kynää pitää okein ha motoriikassa aloitin olisko ollut 5.v toiminta terapian jost käden taitojen takia tarhas alittiin epäileen ent jos kaikki johtuiskin siit että en nää, mamma varas silmä lääkärille ajan sain 6.v lasit jotka autoi jonkun verran mun motorisiin taitoihin. Kuin koulu alkoi huomattiin toos nopee että mun pitäis päästä lukitesteihin ja pääsinkin mulle todettiin keskivaikea lukihäiriö joka on vanhemmiten todettu kielen alueella eli virallinen nimitys on kielenalueen keskivaikea lukihäiriö ehkä tähän vois lisätä sen että oon luotun ymmärtämisessä keskivertoa aikuista parempi.
Eka luokan kirjat on monelle jotka aloittaa koulun helppoja mulle yhtä tuskaa oon A kirjoint harjotellut ja muitakin kirjaimia niin että paperi teipatiin seinään ja mamma piir mallin jonka päälle mä tein ja tein sitä, ne jotka ovat nähneet mun käsi alaa tietää että ei se vielkään oo kauheen selvää. Tavuttamisen opin aikanopee joten kuten mutta siinkin oli hankaluuksia koska ne äänteen ja kirjaimet ei meinannut onnistuu mulla mitenkään yhdistää toisiinsa. Eka luokan keväällä päätettiin että mä kertaan ekan eli tavallaan jäin luokalle mutta syyn ei ollut mikään muuku se että mulla oli lukihäiriö ja en olis välttämättä pärjännyt tokalla tai viimeistään olisin kolmannen joutunut kertaa joten se oli helpompi tehä sitten ekalla.
Toka luokast mulla ei oo muistikuvaa oikestaan miten semeni lukihäiriön kaa eikä kertaus ekasta kait mä oon pikku hiljaa sit oppinut äänteist ym.
Kolmannella luokalla ku tuli kauno kirjoitus se oli yhtä helvettiä olin just oppinut tekstaus kirjaimet niin että niist sai ehk suunilleen selvää ( en kyl sää mun 3lk luokan vihkoist selvää) opettelin kauno kirjaimet kyllä mutta sain vapautuksen että ei tarvinnut kirjoitaa niitä. 3lk olin 8 viikkoa poissa koulustakin joka sekotti kyl mun opiskelua toos pahasti. Vois sanoo myös sen että enkku oli yhtä helvettiä mulle ku alko kirjoitetiin eri tavalla ku lausuttiin ei onnistunut yhtään mulla, mietittiin enkun ja myöhemmin sit ruotsin vaupautust mut opin kyllä sit kuiteskin jonkun verran että katottiin että pärjään siin että sain jatkaa.
Sitten jouduin lastenkotiin siel ei autettu läksyissä jota mä olisin tarvinnut ei luettu ennen kokeit kappaleit mitä mamma teki koska täs vaihees jo huomatiin että mun luoten ymmärtäminen on hyvä. Eli siel pidetii miut vaan tyhmän ja lasikan ku en osanut lukea ei vät hoitajat tieneet mikä on luki häiriö eivät haluneet ees kuulla miten muo parhaiten vois autaa mammalta. Vähän ennen lastenkotiin muuttoa olin oppinut lukee hesarin isompia otsikoin tavuttain mutta ku tonne jouduin eikä siel kellään ollut aikaa opetta miut luke eniin taanuin.4lk olin sitten keskittymishäiriö luokalle lastenkodin mukaan oikee luokka mulle ei ollut tost vuodest mulle ei oikein mielikuvaa muut ku se että se oli eka minka olin pien luokassa ja piirsin vaan piirustus vihkoon ku ope selvitteli riitoja...
Vaihoin koulun sisällä luokkaa 5lk pääsin oikeelle luokalla okei ope ties heti mitä tehä mun kaa kuulostaa varmaan oudolta jos sanon että sain esiasteen äikän kirjan käteen ja tein sitä jopa alust loppuun asti vuoden sisällä tai 1,5v sisällä mont kertaa. Mutta huomasin samalla että joku haluu että opin lukemaan kaikissa muissa aineissa paitsi äikässä ja enkussa mulla on ain ollut oikee luokka aste. Tässä vaihees oon osannut lukee jo sen verran että oon pystynyt muut aineet tekee ite ja osan sanoist arvailin (teen sit vile toos pitkis sanois ja välillä lyhkäsit) mutta silti opin lukee noiden kahden vuoden aikana. Lexsia vai joku vastaava koulussa oleva tietokeno ohjelman kirjoita lause osia tuli tutuksi miulle muistan vielkin lauseen "Omena ei putoa kauaksi puusta" toi lause oli mulle eritäin vaikea jostain syyst en muista mix. Mut joo 6lk kevääl mun tavuttain lukeminen oli edestynyt niin paljon että ope ehotti että mulle laitattais kirjostosta kirjoja joit voisin lukee tosta ei mennyt oikeest ku joku kuukaus ku sain ekan kirjan ketään et luin sen verran hyvin että voitiin sanoa että mä osasin luke kirjoitaminen meni viel tavuttain ja oli hidasta se tulee ain olemaan täytä virheitä ja epä siisti mutta osaan. Jos mun ympärillä ei olis ollut kannustavia ihmisiä ja olis jäänyt vaan lastenkodin harteille epäilen että en olis koskaan lukis ja kirjoitais.
Vielläkin tavutan joka sanon minkä kirjoitan mielessä silti virheitä tulee tästä en koskana pääse eroon ja pitkät ja vieraat sanaat luen tavuttain ja ääneen. Mutta mä oon voittanut lukihäiriön vaikeuden ja saanut keinot millä mä mä pärjään tässä maailmassa lukihäiriön kanssa.
Nyt toivoisin että kukaan ei tulis sanoo tästä asiasta mitään nekatiivistä mä en ite voi mitään tälle joten mun haukkuminen syyttely ja arvostelu ei muuta asiaa mitenkään?!?!?
Miten voi joku kirjottaa näin huonosti ja päin helvettiä?
Muuten sun blogit vois olla ihan kiinnostaviakin, mutta näin parin lukukerran jälkeen tulee vaan pää kipeeks tästä järkyttävästä tekstistä.. Ootko kuullut pilkkusäännöistä sanaakaan?
Vaikee uskoa, että oot muka 94-syntynyt..
linkki paina täsät eli tosta pääsee siihen missä on jonkun laista alku tietoo koko hommaan.
Ihan ensin tästä tulee pitkä postaus mutta haluun ennen ku jatkat lukemista että mietit milloin itse opit lukemaan oliko se vaikeaa vai ei ?
Mä alotin kuolen niinkun muutkin oman ikäisteni kanssa, tarhassa oltiin jo huomattu että mulla on ongelmiä kirjoitaa ja kynää pitää okein ha motoriikassa aloitin olisko ollut 5.v toiminta terapian jost käden taitojen takia tarhas alittiin epäileen ent jos kaikki johtuiskin siit että en nää, mamma varas silmä lääkärille ajan sain 6.v lasit jotka autoi jonkun verran mun motorisiin taitoihin. Kuin koulu alkoi huomattiin toos nopee että mun pitäis päästä lukitesteihin ja pääsinkin mulle todettiin keskivaikea lukihäiriö joka on vanhemmiten todettu kielen alueella eli virallinen nimitys on kielenalueen keskivaikea lukihäiriö ehkä tähän vois lisätä sen että oon luotun ymmärtämisessä keskivertoa aikuista parempi.
Eka luokan kirjat on monelle jotka aloittaa koulun helppoja mulle yhtä tuskaa oon A kirjoint harjotellut ja muitakin kirjaimia niin että paperi teipatiin seinään ja mamma piir mallin jonka päälle mä tein ja tein sitä, ne jotka ovat nähneet mun käsi alaa tietää että ei se vielkään oo kauheen selvää. Tavuttamisen opin aikanopee joten kuten mutta siinkin oli hankaluuksia koska ne äänteen ja kirjaimet ei meinannut onnistuu mulla mitenkään yhdistää toisiinsa. Eka luokan keväällä päätettiin että mä kertaan ekan eli tavallaan jäin luokalle mutta syyn ei ollut mikään muuku se että mulla oli lukihäiriö ja en olis välttämättä pärjännyt tokalla tai viimeistään olisin kolmannen joutunut kertaa joten se oli helpompi tehä sitten ekalla.
Toka luokast mulla ei oo muistikuvaa oikestaan miten semeni lukihäiriön kaa eikä kertaus ekasta kait mä oon pikku hiljaa sit oppinut äänteist ym.
Kolmannella luokalla ku tuli kauno kirjoitus se oli yhtä helvettiä olin just oppinut tekstaus kirjaimet niin että niist sai ehk suunilleen selvää ( en kyl sää mun 3lk luokan vihkoist selvää) opettelin kauno kirjaimet kyllä mutta sain vapautuksen että ei tarvinnut kirjoitaa niitä. 3lk olin 8 viikkoa poissa koulustakin joka sekotti kyl mun opiskelua toos pahasti. Vois sanoo myös sen että enkku oli yhtä helvettiä mulle ku alko kirjoitetiin eri tavalla ku lausuttiin ei onnistunut yhtään mulla, mietittiin enkun ja myöhemmin sit ruotsin vaupautust mut opin kyllä sit kuiteskin jonkun verran että katottiin että pärjään siin että sain jatkaa.
Sitten jouduin lastenkotiin siel ei autettu läksyissä jota mä olisin tarvinnut ei luettu ennen kokeit kappaleit mitä mamma teki koska täs vaihees jo huomatiin että mun luoten ymmärtäminen on hyvä. Eli siel pidetii miut vaan tyhmän ja lasikan ku en osanut lukea ei vät hoitajat tieneet mikä on luki häiriö eivät haluneet ees kuulla miten muo parhaiten vois autaa mammalta. Vähän ennen lastenkotiin muuttoa olin oppinut lukee hesarin isompia otsikoin tavuttain mutta ku tonne jouduin eikä siel kellään ollut aikaa opetta miut luke eniin taanuin.4lk olin sitten keskittymishäiriö luokalle lastenkodin mukaan oikee luokka mulle ei ollut tost vuodest mulle ei oikein mielikuvaa muut ku se että se oli eka minka olin pien luokassa ja piirsin vaan piirustus vihkoon ku ope selvitteli riitoja...
Vaihoin koulun sisällä luokkaa 5lk pääsin oikeelle luokalla okei ope ties heti mitä tehä mun kaa kuulostaa varmaan oudolta jos sanon että sain esiasteen äikän kirjan käteen ja tein sitä jopa alust loppuun asti vuoden sisällä tai 1,5v sisällä mont kertaa. Mutta huomasin samalla että joku haluu että opin lukemaan kaikissa muissa aineissa paitsi äikässä ja enkussa mulla on ain ollut oikee luokka aste. Tässä vaihees oon osannut lukee jo sen verran että oon pystynyt muut aineet tekee ite ja osan sanoist arvailin (teen sit vile toos pitkis sanois ja välillä lyhkäsit) mutta silti opin lukee noiden kahden vuoden aikana. Lexsia vai joku vastaava koulussa oleva tietokeno ohjelman kirjoita lause osia tuli tutuksi miulle muistan vielkin lauseen "Omena ei putoa kauaksi puusta" toi lause oli mulle eritäin vaikea jostain syyst en muista mix. Mut joo 6lk kevääl mun tavuttain lukeminen oli edestynyt niin paljon että ope ehotti että mulle laitattais kirjostosta kirjoja joit voisin lukee tosta ei mennyt oikeest ku joku kuukaus ku sain ekan kirjan ketään et luin sen verran hyvin että voitiin sanoa että mä osasin luke kirjoitaminen meni viel tavuttain ja oli hidasta se tulee ain olemaan täytä virheitä ja epä siisti mutta osaan. Jos mun ympärillä ei olis ollut kannustavia ihmisiä ja olis jäänyt vaan lastenkodin harteille epäilen että en olis koskaan lukis ja kirjoitais.
Vielläkin tavutan joka sanon minkä kirjoitan mielessä silti virheitä tulee tästä en koskana pääse eroon ja pitkät ja vieraat sanaat luen tavuttain ja ääneen. Mutta mä oon voittanut lukihäiriön vaikeuden ja saanut keinot millä mä mä pärjään tässä maailmassa lukihäiriön kanssa.
Nyt toivoisin että kukaan ei tulis sanoo tästä asiasta mitään nekatiivistä mä en ite voi mitään tälle joten mun haukkuminen syyttely ja arvostelu ei muuta asiaa mitenkään?!?!?
Anonyymi13. lokakuuta 2013 21.53