uusi vuos

Uus vuos toivon et sasin tehnyä vihdoin en pikku asit et olisin kunnossas, mut pyydän liikaa. Viime uutena vuon isä heitti mut pois sen luota tai oikeastaan riideltiin tasan vuos sitten ja aamul sit lähin sielt vikan kerran pois. Ikävä kaikkie ket siel on mut silti en oiketsi olis jaksanut sit.

Elilen riitelin mutsin uuden kaa ja se jatkui tänään mut joo nyt vaan pelkään et oon koko uudenvuoden yksin. Mä halusin vaan käpertyä sänkyyn peiton alle ja itkea mä en jaksa oon jaksanut kaikea paskaa jo liikaa mut nyt alkaa mul tulla seinä vastaa en tiiä mitä mulle käy jos en jaksa.

Liitän tähän viel mun kirjoitaman ajutus runon tai mikä onkaan: "Anna mun mennä pois ja kasvattaa siivet enkelin jotka veis mut pois tästä kaikesta pahasta. Siivet enkelin mut jaksais pois viedä mut sun luonna en jaksa pitää enään kauaavaan sen hetken että ymmärät, että olit mun elämä rankkaa, mut silti on mun aika siivet kuoleman selkään vasvattaa mut, hei oltiin hetki toisten tukuna, ilona suo jään kaipaa ku lähden" kirjoitettu vuonna 2010

Joulu tähän mennes tiivistettynä

Aatonaattona piti hakea kinkku ja lähtee isi äidin luokse. Ei siin ollut mitään ihmeelist paitsi et aikuset sairiidan kinkun koost... ensimmäin asia joka oli must ihan naurettavaa.
Sit mun eno ja mummo sai riidan jostain en tiiä mist ja ilmoitti et en ei samas joulupöydässä istu.

Aaton aatto oltiin sit mummol ilman mun kummi tyttöä ja mun enoa aatona sinne.
Sit ennen ku päästiin mummolle nii mutsi ja sen kihlattu sai riidan siit ku se yx vitun homoi ei osanut olla meil silloin ku pi olla vaan 45 min myöhäs sit toi riiteli tulos se et mä olin menettänyt lopullisesti joulufiiliksen ja valmis jäämään joulux yksin kotiin jot en saanut tehä. Eli mä vihasana autos matkal mummon luokse ja kuuntelen mutsin ja sen kihlatun riitaa siin autos.

Aatonaatona kuulin kyl mielen kintoisen jutus taas sosiaaliviraston työntekiöistä tai oikeastaan ihmisistä jotka päättää et sioitetaanko lapsi lastenkotiin vai ei selvis et ku olin ihme tutkimus jaksolla niin mut leimattiin siel valehtelijax ja juttujen kexiäxi... ikään mul ollut 9.v ihan heti mä kexisin et meil oli kinkun siäst villisikaa joulupöydäs.

Aattona olin vilmis tekee ihan mitä tahansa et olisin pääsit pois koko maast jo kolle 15. Mut ku oli mun kummityttö jotenkin sen takia sain ist sinniteltyä sen voil mal vaik aikuset riiteliu/kinasteli.
Mä olin vaan niin ahistunut et olisin ollut valmis tappa itteni jos olisin voinut...
Osa ahistus kyl liittyy syömiseen ku söin paljon enmmän ku yleensä...
Nyt sit paasto alkaa..

Vaiken kysymys koko jouluna tuli mun kummitytölt ikaa noin 3 vuotta: " mix sun kades on  punainne jälki?"
Miten selität  sille et viilän ranteeseen ja siit tulee syvä verihaava koska noit on tos kädes nyt 3 et ei ihan olis mennyt et veitsi lipee.

Tänään kotiin päästyäni mä sit purskahdin hysteeriseen itkuun onnex täs on vil vähän aikaa ennnen ku toi purukka tulee meil... Siis mun eno ja mun kummityttö mutsi ja sen kihlattu...

Hyvää syntymä päivää pikkuveli!

Mul on käsittömän ikava mun pikkuveljeä, näin sen silloin ku olin hekemas tavaroit isält mut silloinki se oli vaan sit et se pyöri jalais ja  mun äitipuoli oli vaan koko ajan et varo häntä etttei pikkuveljelle satui mitään ja en saanut koskaa sit vaik se kuinka olis halunut ei sitä sanonnu mulle suoraan mut kylsen huomas et jos se tuli mun lähelle niin se käskettiin pois muka et mul olis ollut muutakin tekemistä ku halata ottaa syliin hänet. Kyl mä olisin yhän hyvin voinut pitää sit hetken sylissä ei se olis ollut keltään pois ainakana must ku se kuitenkin muisti mut ku se hymyili ku se näki mut.

Viimek oon leikinyt ton pikkasen kaa uutenavuonna siit on pitkä aika mut tiesin et isän ja mun välit tuletuu mut en haluuis et täs kärsis yksikään vieton ja nyt täs kärsii pikkunnen joka täyttää tänään 2.v . Mix ton pikasen täytyy elää ilman isosikoaan jonka se kuitenkin en muistaa mut silti ei voi tunneta koskaan sit kunnolla?

Mit mä tein väärin et näin kävi? Mun syyhän tää on tavallan mä lähin sielt isän ja mun riidan jälkeen mut isä käski hakea tavarat pois sielt eli en voi syyttää itteäni kokonaan vaik mä lähin sielt mut en oo koskaan kuulunut sinne kyl täysin. Mut mix en vois pitää yhteyttä mun pikkuveljeen kait on olemas joku laki pykä tai jotain mit me saatis pitää yhtyttä? Tää on hirveetä ku tietää et jossian on pikkuveli jot et nää tai kuule edes sen kuulumisia enään ikinä tai sit joskus ku se tulee ite mun oven taakse jos tulee.


Mä haluun tän tuskan pois mä en kestä tätä tuskaa mit ikävä tuottaa voi ku vaan vois tappaa itteni ikävään sen halusin just tehä tänään mun pikkuveljen takia mut tiiät et jos tekisin niin ku haluaisin niin tänne jäis moni kaipaa muo myös varmaan se kenen takia olisin tehnyt itsarin mut se liikkuu mun mielessä oikesti nyt tosi. Kaikki olis helpommin jos vaan voisin unohtaa ton pikkusen ikuisesti mut se ei onnistu ollenkaan.

Lastenkodista pois pääsy päätös

Tänään mietin pitkään päiväl sitä ku sain tiedon et pääsen muuttaa lastenkodista kotiin mutsin luokse takas, mitä tunteit se mussa on herattänyt ja miten reakoin siihen ym.Mä sain tiedon et mut kotietutetaan alku kevääst 2011 silloin oli vil luntamaas. Muistan varmaan ain sen kuinka yllättäin toi päätös tuli mulle mut tiesin sen verran et tos päätettäis mun tulevaisuudes mut en osa nut aatella et päätös olisis ollut toi mikä se oli.

Muistan aina sen kuinka lastenkodin työn tekiä ton palaverin jälkeen kysy mult et mitä sanotiin mä tiuskasin sille et kyl sun pitäis tietää oothan sä tääl töis, se oli ainoo hoitaja johon voin sanoa et luotin edes jonkun verran ja se kuunteli ain jos halus puhua ja se oli erin lainnen se välitti oikesti meist ketä siel asua muille oltiin vaan työ paitsi tälle yhelle.

Olin ton hoitajan eka oma hoidettettava siis se oli mun vastuu hoitaja. Sen kaa tein monta ikimuistoista retkeä ulkona ja kävelin koullun sen yö vourojen jälkeen ku se asui mun koulunlähel. Jos mun pitäis mietiä mitä kaipaan lasten kodista niin ainoastaan tätä hoitajaa kaipaan.

Mut takas tohon päivään ku sain tiedon et pääsen kotiin. Mä menin jonkun asteen shoikkiin ku kuulin ton päätöksen et pääsen kotiin,en olis uskonut et pääsisin kotiin sit ei voi sanoil kuvata mil tuntuu et tietää pääsevänsä 6 vuoden jälkeen muuttaa kotiin sinne mis kaikki ystävät ovat ja kaikki mitä mul oli ennen laitokseen joutumist. Ton palaverin jälkeen tein ton hoitajan kaa mist tykkäsin eniten pitkän kävelylenkin okei se muuttu jossain vaihees kyl lumisodax.
Mut tost päivät meni noin 6 kk ennen ku olin virallisesti kotona pysyvästi. 

Ton päätöksen jälkene tai oikeastaan ennen sit alkoi mun himolaihutus mut toi kotiutus pahens sit mul oli 9 luokan kevät ja sit seikaiken lastenkodin isän ja mutsin väli.

Ehin asua lasten kodissa tasan 6 vuotta ja 6 kk siit ajast puhun tääl kyl välillä koska se on yli puolet mun elämäst mel kein tai vois sanoa melkein 3/4 siit ajast mitä mun ikään ihminen muistaa.
Ystävät on ollut tosi iso voima vara mulle et oon kestänyt ton kaiken + mun ensi rakkaus ilman toita en tiiä olisinko nyt kirjoitamas tätä tänä päivänä.
Jos mul ei olsi noin vuos sit ollut ystäviä ku pääsin kotiin voin sanoa et olisin viimeistään siin vaihees tappatunt itteni koska se olis ollut niin iso shokki kil se nytkin oli shokki mut ystävien ja kavereiden tuol oon siitkin päässyt yli.  

syömisongelma

Vittu tänään taas tosi hanka ollut syödä ruokaa oiketsi liian vaikeaa ei sin pitäis näin vaikeaa olla. Pitäis olla itsestään selvyys mut ei se sit mulle oo vaan, pakon omasta joudun pakattaa itteni siihen. Tänäänkin osa meni wc:stä alas mun pitäis aatella kyöhien maiden lapsia, joilla ei oo ruokaa jostka olis olleet tyytyväisiä mun ruuast mitä heitin pois. Mä en pysty aattelee noin ku pelkään lihomist vitun paljon liikaa se hallitsee mun elämää, mut en myöskään oo valmis tekemään asian eteen. En oo valmis hekemaan apua viel mun joskus viel haen apua ja parannun mut enne sit oon mikä olen. Ei mun ole pakko hakea apua, vaik mul on ongelma voin taistella illam apua kin anoreksiaa vastaan vaik se ei ihan koko ajan onnistu.
Onnistuu jonkun verra eli tarpeex mulle  mun kavereista sanoi noin kuukaus sitten et "sun on ihan turha itkeä syömisongelmasta, jos et tee itse asialle mitään" voin sanoa et ton lauseen sain yli kuukaus sitten mut silti toi lause ei vielkään kokonaisuudessa oo mulle auvennut tiiän et se ei tarkoitanut pahaa tol lauseel vaik se msut tuntu. Mut luulen et toikin lause aukeaa mulle sit kun oon valmis parantuu, mut vast sitten.

Tänään ku olin menos kaupaa meinasin pyörtyä bussi pysäkil en tiiä mist se jouhu mut silti mul meinas oikesti mennä taju onnex olin menos kaverin kaa kauppan enkä ollut yksin mut silti toi kohtaukset on pelottavia ksoka tuntuu silt kupääs olis liikaa verta keho tarisee sit kuulumenee silleen oudosti sit sun tasapaino meinaa pettää sä tunnet sen tasapaino aistis et kaikki ei hyvin samoin pääs mut silti yrität pitää vään silmiä auki mut se onkin tosi vaikeaa kun tiiät et ei saa menettää tajua 

Istuu ikkunalla hiukset auki odottaa Kampaisiko joku, pitelis kuin hopeaa
Näkee pihan yli, näkee läpi huoneiden Kulkee kulkueina muut vain läpi sydämen
Tyttö varttuu vahtimatta Tottuu tuntemaan Asioita joita pitäisi ollakkaan
Tyttö illan tulleen särkee kengän kärjellään Pihan lammikoiden pinnan jään
Valvoo pitkät tunnit jotka unettaa
 Kantaa niiden huolet, joista ei oo jaksamaan
Kyllä vielää kestää, aina vielä vähäsen
 Onhan taipumaton, kaikkein kaunein kukkanen
Tyttö varttuu vahtimatta 
Tottuu tuntemaan 
Asioita joita pitäisi ollakkaan 
Tyttö illan tulleen särkee kengän kärjellään
 Pihan lammikoiden pinnan jään

Katri Ylander biisi on tyttö

Mut laiton tän biisin nänne koska se kuvaa joka sanalla mun elämää.
Vällä on vaikea saada sanox miltä tuntuu silloin yleeen sä edin mukki kappaleen joka kuvaa mun tunteitä ja ajatuksia.
 Siit sain ajatuksen et voisin välillä laitaa tännekin noit lauluja jos en saa kirjoitettu mit tunne aatelen ym.

Tyhjyys

Tä oon oli päivä jolloin en osanut tarttua mihinkään oikein. En tiiä mit mun pitäis aatella eilisestä, vaik mun perhe ei oo ehjä enään. Oon hyvä sanoo et se ei oo ehjä ei se oo ollut koko mun elämän aikana, mut oon sanonut sitä ehjäksi ku on ollut 2 perhettä. Nyt mul on enään yx ja mun perhe on rikki. Mitä mun pitäis tuntea surua, vihaa,pettymystä vai iloa niin ku mutsi tuntuu tuntevan täst kaikesta. Mutsilla ja faijan välit ei koskaan nioiden eron jälkeen oo ollut hyvät mut viime vuosina ne toimi tosi hyvin yhessä ku pääsin lastenkodista poiskin. Sit isän ja mun välit meni miten meni, mut en tajua mix mutsi on tyytyväinen täs kaikesta. Mä en vaan osaa tuntea mitään en yhtään mitään en oo edes saanut yhtään kyyneltä vaik tiiän et mul jäi 2 sisarsuta joita tuskin tuu koskaan näkee ku ne on pikaksia enään.




Mutsin uus sai ihanan riidan aikaan meijän perheessä. Ku joutu turhaan lähtee heittää meit mutsin kaa hammaspäivystykseen joka oli mennyt kii ku päästiin sinni se oli sit mun syy jos mulle oltiin puhelimessa sanottu et se on auki 22.30 mut se oliki ollut vaan 21. Sit mutsin uus oli vaan sit mielt et se oli mun syy et se ei pääsyt yhtenä maanantaina saunaa koska joutu kuska meijät mutsin kaa päivystykseen. 

Mut autos matkalla kotiin tuli ihana iso riitää ja syy tostakin oli mun vaik en tietääkseni ollut tehnyt mitään väärään. Mut siin täs talossa paras tapa saada asiansa kuuluu on pitää puhelakkoa oikesti tai oon ollut nyt kait melkein tunnin hiljaa mut mutsi ja sen uus melkeen hyppii mun kaa seinille pari päivää viel saavarman jotain aikasek. Kytl mä vastaa jos kysymys on tärkeä muuten oon hiljaa.

mustin uus

Mutsi lyös uuden meihen viime syksynä. Se mies on mulle mukavempi ku oma isä mut silti se on väkivaltainen ja lapsellinen.
Se on lyö viime talvestä mutsia, jolloin se lupas et ei tee sit enään et se ei lyö mutsia enään. Mut mit tapahtu sit äitienpäivänä se lyö mutsia mut siis se teki sen äitien päivänä ja petti mun lupauksen. Ton jälkeen en oo pystynyt luotta siihen täysin enään. Mut siis mä karkasin silloin äitien päivänä kotoota mä olin se joka lähti omasta kodista vaik sen olis pitänyt olla mutsin uus. 

Vuoden oon katellut toho huohua riitelen sen meihen ka amistä milloinkin ja mä oon se joka lähtee omast kotoa pois vaik mun ei kuuluis olla se joka lähtee pois vaan sen vitun homon pitäis lähtee.
Mussa han se kaikki vika on tänäänkin se sanoi et se ei vois muutta mun kaa yhteen ku oon muka "suuttuessa niin pelottava ja arvaamoton" et voisin alkaa väkivaltaseksi. Must ei saa tekemälläkään väkivaltas pelkään ite väkivältää meen pieneen shokkiin ku nään sitä ihmisten välil tv:ssä kestän mut tosi elämäs en. 

Mut siis mutsi on sen miehen puollella vaik sen pitäis olla mun puolella. Okei on tos miesessä paljon hyvääkin tai ei paljoo mut jotain sen vanhemmat asuu mal ja maal on ihana koira ja niil on siel maal massikka vadelma ja hernepeltoja eli sielt sää niit kesällä niin paljon ku haluu ja syksyl omppuja. Omput tulee koht korvista ylos mut niit on pakko syyö nyt ku sit koht ei voi ku ei oo kotimaisia niin sit saan allergisen reaktion niist.
Eilen oli mutsin syttärit ja sain senkin pilattua ton miehen kaa mahtavalla riidal joak jatkoi viel tänään niin et oli hyvä et mutsi ei heittänyt muo himast pois ja meinas kyöl heittää ton miehenkin.

Kuvat: weheartit.com

tressi

Mikään ei oo pahempaa ku tressatä koulu työit, on 3 äikän tehtävää jotka pitäis tehä viikon sisäl. Tressaan niit sen open takai ku se ei hyväksy ihtään kirjoitus virhettä vaik mul tulee niit lukihäiriön takia aika paljon. Sit koht on koe viikko ja en osaa todellakaan viel kaikkia asoito mit kokeeseen tulee ym.

Tänään on tääs mietinyt menneysyytäni joo ei se oo järkevää siis ei siit tuuku ahdistuneeksi. Mut huomasin ku mietin mennesyytäni et mul on 4 kamua jotka on oikesti tukenut muo kaikessa mit mulle on käyty. Vaik oon suuttunut ja pitänyt puhe lakka niin en ei oo ottanut siit ittensä vaan antanut mun pitää mun yhmää lakkoa niin kauvan ku oon pitänyt. Jos noit neljää ei olis olemas luulen et mä oliisn jo tappanut itteni monta vuotta sit. Ainakin viime keväännä 

olisin joutunut syömishäiriö osastolle jos kamut ei olis tukenut muo yhen viikon aikana niin paljon ku tuki muo et sain nostettua painoa sen verran et en joutunut. Nytki ku syön huonosti tiiän sen et kamut pitää mut sen verran pinnalla et se ei mee sen rajan ali et joutusin osastolle syömisentakia. Vaikea sanoa suoraan kamulle kuinka paljon niiden tuki oikesti merkitsee mulle tai paljonko se auttaa pysymään täs mailmassa mut.


kuvat: fd ja Weheartit.com

nightmare nightmare

oon itkenyt koko viime yön jostain syyst en tiiä oikein mix mut jostain syystä vaan ku olin itkenyt tarpeeks kippuras niin tuli sälkä ja niskat kipeex nii otin lääkkeen ja join siideriä vaik en olis saanut ottaa eli tavallaan yritin itse murhan vaik on todellakana tarkoitanut mitän pahaa oli vaan oiketsi pakko pakko otta se lääke jä siideriä halusin sil hetkel pois täst maailmasta oikesti. Koko yö meni siihen et oikesti olin horroksessa ja itkin vaan koko yön, nukuin aamul pari tuntia mut ku nukuin niin näin taas painajaisia joten päätin et pysyin hereil ja koitan jos tänä yönnä olisin niin väsy et en näkis pianajasia.

Tänään olin kahen kamun kaa samojen joiden kaa olin eilen niin kävelemässä ja eksyttiin vallihaudoille en edes tienyt et niit on mun kodin lähellä oli sika kivaa nauttia täs päiväst ulkona ku tää oli muka vika kesä päivä.

Kuva: weheartit.com

joy and sorrow

Tänään aamust oli ihana riita mutsin kaa mun huoneen siisteydestä. Jossain vaihees tota riitaa mutsi sanoi: Sä voisit kuolla ei yhtään harmittais yhtään.Miten joku kehtaa sanoa omalle lapselle noin en tajua. Mut mietin oikesti ku lähin kotoota ton riidan jälkeen et jos mulle kävis jotaintäl matkalla mun kummitytön luokse et tulisko mutsi edes mun sairaalaan kattoo vai olisko se sille ihan sama jos kuolisin?

Mun kummitytön kaa oli sika kiva
kylpee kylpy ammeessa varsinki ku se halus pestä mun hiukset voitte 
kuvitella mitä siit tulee ku 2,5v pesee hiuksia. Mut ainakin toi oikesti pelasti mun päivän tänään.

Se kamu jost puhuin eieln et se sanoi mun syömisestä pahasti niin pyys tänän anteex okei sen jälkeen ku olin laittanut sille viestin ja selittänyt kui se pahens mun tilanteen ku mun syöminen on entisestään huonontunut ja muutnkn toi sai mut näkee painajaisia oon nyt heränyt 2 peräkkäisenä yönä painajaisiin monta kertaa.
Kuvat: weheartti.com 

broken wings

Tänään oon terveytkuskukses pati tuntia kouluterkarin lähettämänä ku mun vasen käsi kipeiti, lääkärien lopputulos oli et se on kait mennyt osittain paikaltaan. Mä oon vaan nukkunut tänään koko iltapäivän ei vaan jaksa tehä yhtään mitään okei tän kirjoitaminen ki ottaa todella voimille ja pysyä hereil se muutama minutti et kirjoitan tänän.Nyt ki heräsin oikeastaan painajaiseen joka jotenkin muistuttaa mun lapsuutta en oikein tiiä kyl miten mut joku siin unes oli niin toden peräst, tää ei ollut ei olis era kerta edes et näin tapahtuis.
Tänään mä oon syönyt pikkasen enmmän ruokaa ku eilenpääsen ehk noin 500 kcal/2000kcal. Mut toi on parempi ku ei mitään.

alku tietoa

olen 18.v tyttö joka aloitti lukion nyt syksyllä ja yrittää siis samalla selvitä elämästä joka ei ole aina miinkään helpoa. Koska oon elämässini nähnyt vaik mit esim sen kuinka isä hylkäs mut ku olin lapsi sit vuosien pääst otti mut viikion loppu lapsex, mitä on elää lastenkodissa, mitä tarkoittaa kun suo ei ymmärretä kunnolla ja mitä on kappaille syömishäiriön kaa joka päiväisessä elämässä.

Eli olen tavallinen tyttö tai niin tavallinen ku mä voin olla vaik on paljon asioita tapahtunut elämässä . Joskus kamu sanoi mulle et se ei ite olis selvinnyt mun elämäst ilman sairastumista ja kappaille viel siit sairaudesta ilman apua. Mut mä oon oikesti vaan ihminen joka on liian  heikko myöntää itelle et on ongelmia joita pitäis hoitaa kuntoon.

En haluu tähän blogiin  selityksiä et mee hoitoon ym kirjoitan tätä koska oon aina purkanut tunteeni koirjoittamalla ja haluan tuoda niit julki anonyyminä koska tuskin oon täs mailmas ainoa ihminen joka on käynyt liian rankoja juttuja läpi.JOS HALUUT HAUKUA YM NIIN ÄLÄ KOMMAA ÄLÄKÄ LUE SIT ENÄÄN.